Ruotsin
lääkärilehdessä artikkeli käärmeenmyrkyn vaaroista.
Lähde: Oliver
Schulz. Generalsekreterare. Läkare utan gränser. Ormar dödar 40
gånger fler än landminor, motgift ”är inte lönsamt”.
Käärmeet tappavat 40 kertaa useampia ihmisiä kuin maamiinat.
-Vuosittain
maailmassa kuolee käärmeenpuremiin 2,7 miljoonaa ihmistä. Ruotsi
on tärkeä tekijä maailman terveydessä ja täällä pitäisi
kohottaa ääntä ja osallistua myös käärmeenpistojen vastaisiin
kansainvälisiin panostuksiin. Pohjois-Etiopian Amharassa on
tunnetusti viljavaa maaperää. Sinne menee vuosittain puoli
miljoonaa siirtotyöläistä sadonkorjuusesongin ajaksi: Mutta
vainioilla ei ole vain runsaasti seesamia, puuvillaa ja durraa,
vaan siellä piilee myös erilaisia myrkkykäärmeitä. Erästäkin
naista puri käärme kasvoihin, kun hän nukkui pellonvierikojussa.
Hänen onnistui päästä Lääkärit yli rajojen- klinikalle. Sinne
tullessaan hän oli niin turvoksissa kasvoista, että ei silmillään
voinut nähdä ja hänet otettiin heti klinikalle. Viiden päivän
kuluttua hänet voitiin kirjoittaa ulos täysin toipuneena.
-Vuosittain
käärmeenpurema tappaa yli 100 000 ihmistä maailmassa, mikä on
40 kertaa maamiinojen tappamien lukumäärä. Lisäksi 400 000 saa
pysyviä vammoja ja joissain tapauksissa joudutaan amputoimaan
kehonosia, koska käärmeenpurema voi aiheuttaa vakavia
kudosvaurioita. Monet käärmeen pistämät pvat pelloilla leikkiviä
lapsia. Koska heidän kehonmassansa on pienempi, he saavat erittäin
vaikeita vaikutuksia. Edellä mainitun naisen olisi voinut käydä
kaltoin; käärmeenpurema olisi ollut hänelle tappava, jos hän ei
olisi saanut ilmaista tehokasta hoitoa. Valitettavasti enemmistö
myrkkykäärmeiden puremista ihmisistä eivät saa sellaista hoitoa.
Useimmissa maissa saa käärmeenpistämä potilas maksaa omasta
kukkarostaan, mikä monesti merkitsee henkilölle joitain
vuosipalkkoja. Käytännössä siis tehokasta hoitoa köyhällä
maanviljelysalueella ei ole saatavilla ja siellä juuri on suurinta
riskiä joutua käärmeen puremaksi. Laadukkaan hoidon korkean
hinnan takia ihmisiä houkuttelee ostaa halpoja tehottomia
tuotteita, jotka eivät ole turvallisia. Jos tuotteet eivät tepsi,
luottamus vastamyrkkyyn vähenee ja käärmeenpistoon etsitään
perinteisiä ”parantajia” .
-Sairaanhoitoviranomaiset
eivät prioritoi vastamyrkkyjen ostamista eikä henkilökuntaa
kouluteta myöskään käärmeenpiston diagnostisoimiseen tai
hoitoon. Ekonomisella voitolla toimivaa lääketeollisuutta tuskin
kannustaa panostaminen tehokkaiden vastamyrkkyjen tutkimiseen ja
kehittelyyn. Päinvastoin on moni lääkeyhtiö lopettanut hyvin
toimivien valmisteidensa tuotannon. Sen takia vielä markkinoilla
esiintyvien harvojen lääkkeiden hinnat ovat edelleen hyvin
korkeat.
-Sanofi-Pasteur
lääkeyhtiö lopetti valmistamasta Fav-Afrique-vastamyrkkyä sinä
ajanjaksona kun toimin Läkare utan gränser -työssä Etiopiassa.
Tuo valmiste oli tehokas kymmenkuntaa tavallisinta Saharan
eteläpuolen afrikkalaisen myrkkykäärmeen myrkkyä vastaan. Tämä
vastamyrkky oli hengenpelastava monessa tapauksessa, koska saattoi
olla vaikea tietää, minkä lajin myrkkykäärme oli purrut. Tämän
valmisteen tuotantoa ei ole vielä mikään lääkeyhtiö ottanut
ohjelmaansa uudestaan.
-Lääkärit
yli rajojen tahtovat laajoja panostuksia WHO:n taholta,
jäsenvaltioilta ja kannattajavaltioilta ja lääketeollisuudelta
käärmeille altistuneiden ihmisten terveyden suojelemiseksi ja
satojentuhansien kuolemantapausten ja fyysisten vammojen
vähentämiseksi. Kaksi vuotta sitten WHO asetti käärmeenpuremasta
johtuvat myrkytykset niitten trooppisten sairauksien joukkoon,
joiden merkitystä on aiemmin vähätelty. Nyt toukokuussa on
World Health Assembly- konferenssi ja se on WHO:n korkein päättävä
elin. Odotetaan silloin pantavan alkuun suunnitelma, jonka päämääränä
on käärmeenpuremasta johtuvien kuolemantapausten ja vammojen
vähentyminen.
-Tarvitaan enemmän
resursseja käärmeenpistojen ennaltaehkäisemiseen ja hoitoon. On
kyse hyvätasoisen, mutta kalleutensa takia saamatta jäävän
vastamyrkyn saatavuuden parantamisesta sekä panostuksen
lisäämisistä uusien tehokkaiden vasta-aineiden ja diagnostisten
välineiden tutkimukseen ja kehittelyyn. Paikallista
sairaanhoitohenkilökuntaa tulee kouluttaa ennalta ehkäisevässa
työssä ja käärmeenpiston ensiavussa. Pitää myös kohentaa
epidemiologista tietämystä käärmeenpistosta. Ruotsi on jo kauan
ollut merkittävä tekijä maailman terveystyössä ja voi osaltaan
vaikuttaa, että WHO:n asettamat päämäärät ja lupaukset tulevat
lunastetuiksi.
-
2,7 miljoner människor i världen blir bitna av giftormar varje år. Sverige är en viktig aktör inom global hälsa och bör utnyttja sin röst för att bidra till att de internationella insatserna mot ormbett förstärks. Regionen Amhara i norra Etiopien är känd för sin bördiga jord. Hit kommer en halv miljon migranter årligen för att arbeta under skördesäsongen. Men ute på fälten finns det inte bara gott om sesam, bomull och durra. Det finns också olika sorters giftormar. En kvinna blev biten i ansiktet när hon log och sov i ett skjul vid fälten. Hon lyckades ta sig till Läkare utan gränsers klinik. När hon kom fram var ansiktet så svullet att hon inte längre kunde se, och hon blev genast inlagd. Efter fem dagar kunde hon skrivas ut, helt återställt. Ormbett dödar över 100 000 personer i världen varje år - 40 gånger så många som landminor. Ytterligare 400 000 drabbas av bestående fysiska men och kan i vissa fall tvingas amputera kroppsdelar, eftersom ormbett kan orsaka allvarliga vävnadsskador. Många av dem som blir bitna är barn som är ute på fälten och leker. De drabbas extra hårt eftesom deras kroppsmassa är mindre. För kvinnan ovan hade bettet varit livshotande om hon inte hade fått kostnadsfri effektiv behandling. Tyvärr får merparten av de som blir bitna av giftiga ormar inte det. I de flesta länder måste den drabbade betala för behandlingen ur egen ficka- i många fall motsvarande flera årslöner. Det här gör att effektiv behandling praktiskt taget är utom räckhåll i fattiga landsbygdsområden där risken är som störst att bli biten. Det höga priset på kvalitativ behandling gör att människor lockas att köpa billigare produkter som inte är säkra eller effektiva. När produkterna inte fungerar ökar misstron mot motgift, och de som drabbats uppsöker i stället traditionella ”healers”.
-
Sjukvårdsmyndigheter prioriterar inte att köpa in motgift, och personalen utbildas inte heller i att diagnostisera eller behandla ormbett. För den vinstdrivna läkemedelsindsutrin finns det få incitament att satsa på forskning och utveckling av effektiva motgift. Tvärtom har flera läkemedelsbolag slutat producera välfungerande preparat. Priserna för de få mediciner som fortfarande finns kvar på marknaden är därför fortsatt mycket höga.
-
Under min tid som landansvarig för Läkare utan gränser i Etiopien slutade läkemedelsbolaget Sanofi-Pasteur tillverka motgiftet Fav- Afrique för att det inte var tillräckligt lönsamt. Preparatet var verksamt mot giftet hos tiotal av de vanligaste giftormarna i Afrika söder om Sahara. Eftersom det kan vara svårt att veta vilken orm man bitits av var motgiftet ofta livsavgörande. Ännu har inget läkemedelsbolag återupptagit produktionen.
-
För att skydda utsatta människors hälsa och reducera de hundratusentals dödsfall och fysiska men som ormbett leder till vill Läkare utan gränser se omfattande satsningar från Världshälsoorganisationen (WHO), medlemsstater, givarländer och läkemedelsindustrin. För två år sedan lade WHO till ormsbettförgiftning på sin lista över försummade tropiska sjukdomar. Vid World Health Assembly (WHOs högsta beslutande organ) i maj väntas en ambitiös plan sjösättas, med mål att minska dödsfall och skador till följd av ormbett.
-
Mer resurser måste till för att förebygga och behandla ormbett. Det handlar om att förbättra tillgången till motgift av hög kvalitet för överkomliga priser, men även om ökade satsningar på forskning och utveckling av nya effektiva motgifter och diagnosverktyg. Lokal sjukvårdspersonal måste utbildas i förebyggande arbete och första hjälpen vird ormbett, och kunskapen om ormbett inom epidemiologi måste förbättras. Sverige har länge varit en viktig aktör inom det globala hälsoarbetet och kan bidra till att de mål och löften som sätts upp inom ramen för WHO:s nya plan infrias.
3.5. 2019
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar