Verisuonien aneurysma eli valtimoitten seinämän pullistumat

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25823216
Näkökohtia valtimoitten  seinämäpullistumataudista   (aneurysma)
LÄHDE: Indian J Biochem Biophys. 2014 Dec;51(6):449-56. Vascular aneurysms: a perspective. Chakraborti S, Chowdhury A, Alam MN, Sarkar J, Mandal A, Pramanik A, Chakraborti T.

TIIVISTELMÄ 

• ANEUSYMA, valtimopullistuma,  on verisuoniston rakennepohjassa kytevän kroonisen tulehduksen seuraamusta , kun rakenneproteiinit kasvavaan tahtiin  alkavat tuhootua. Näissä rakenteen proteiineissa on  suoniseinämän sileän lihassolukerroksen ELASTIINI ja KOLLAGEENI erityisen  tärkeässä osassa. 
• Taustatapahtumana on  tulehduksellisten sytokiinien paikallinen tuotanto ja niistä taas seuraa proteaasien,valkuaista pilkkovien entsyymien, varsinkin matrix-metalloproteinaasien (MMP) lisääntyminen ja ne hävittävät  molekyylityypin  toisensa jälkeen näitä olennaisia  rakenneproteiineja ( elastiinia, kollageenia ym) 
• Fibrinolyysin puolelta  plasminogeenisysteemistä,  plasminogeenin aktivaattorit  sekä u-PA ( urokinaasityyppinen) että t-PA ( kudostyyppinen ) ja niiden inhibiittorimolekyylit  PAI-1
• sekä  kudosta sorvaavan MMP- proteinaasisysteemin puolelta  erilaiset  MMP- molekyylit ja niiden kudosestäjämolekyylit (TIMP)  kaikki ne yhdessä  antavat oman panoksensa aortan seinämäpullistuman  kehittymisen  progressioon,  "  myyräntyöhön"

Abstract

Aneurysms develop as a result of chronic inflammation of vascular bed, where progressive destruction of structural proteins, especially elastin and collagen of smooth muscle cells has been shown to manifest. The underlying mechanisms are an increase in local production of proinflammatory cytokines and subsequent increase in proteases, especially matrix metalloproteinases (MMPs) that degrade the structural proteins. 
The plasminogen system: urokinase-type PA (u-PA), tissue-type PA (t-PA) and plasminogen activator inhibitor-1 (PAI-1) and the MMPs system-MMPs and TIMPs contribute to the progression and development of aneurysms.


•  Viimeaikaisten tutkimusten mukaan aneurysmat saattaavat olla geneetisesti  ohjelmoituneita. Tähän mennessä on saatu tutkittu useimmat  aneurysman  ehdokasgeeneistä ( elastiinin, kollageenin, eri MMP-ja TIMP- molekyylien  geenit)- mutta kokoon  on saatu vain vähäinen aineisto selittämään taustasyitä.
• Äskettäin on  alettu pitää MMP-2 matrixmetalloproteinaasiin  liikailmenemistä( over expression)   tärkeänä piirteenä  aneurysman muodostumisessa.
• MMP- proteinaasien ohella matrixin muokautuminen riippuu JNK-kinaasista ( (C-Jun N-terminaalinen kinaasi), koska verisuonten sileissä lihassoluissa  oon todettu merkitsevästi  tämän kinaasin aktivaatiota  erilaisista stimuluksista ( kuten angiotensiini II-, TNF-alfa tai IL-1beta- stimulaatioista). 
• On vahvistusta  terapeuttisista haainnoista, että MMP-2 estäminen ja JNK-esto ovat hyödyllisiä estämässä  ennalta verisuonianeurysman pahenemista. Artikkelissa  tehdään aktsausta proteaasien osuudesta  verisuonianeurysman pahenemiseen.
• 
  
 Recent studies suggest that aneurysms may be genetically determined. To date, most observable candidate genes for aneurysm (elastin, collagen, fibrillin, MMPs and TIMPs) have been explored with little substantiation of the underlying cause and effect. 
Recently, overexpression of the MMP-2 gene has been suggested as an important phenomenon for aneurysm formation.
 Along with MMPs, matrix formation also depends on JNK (c-Jun N-terminal kinase) as its activation plays important role in downregulating several genes of matrix production. Under stress, activation of JNK by various stimuli, such as angiotensin II, tumor necrosis factor-α and interleukin-1β has been noted significantly in vascular smooth muscle cells.
 Several therapeutic indications corroborate that inhibition of MMP-2 and JNK is useful in preventing progression of vascular aneurysms. This review deals with the role of proteases in the progression of vascular aneurysm.

PMID:25823216 [PubMed - in process] 

 

KOMMENTTI:  Fibrinolyysisysteemi aktivoituu lopputuloksena koagulaatiosysteemin aktivaatiosta , hyytymän  poissiivousvaiheesta,  ja  siinä aivan  loppuvaiheena on  vielä  verisuonipinnan sorvaava siivous vaurio- ja hyytymätapahtuman kohdalta  ( verisuoniston putkidiamteri  pidetään sopivana)  ja siihen loppusiivoukseen ja  sorvaukseen aktivoituu MMP-TIMP järjestelmä ja  nämä kolme järjestelmää hoitavat  aortan ja muitten valtimoitten  verisuonten autoregeneraation yleensä  päivittäin koko eliniän hyvin -  suotuisissa olosuhteissa. Ne ovat hyvin hienosäätöinen  sekventiaalinen yhteistyöjärjestelmä.  Mutta ihminen haitta usein ITSE tätä hienoa järjestelmää. osin tietämättömyydestä, sillä  sivistysmaailman kaupunginasukas  luonnosta erotettuna  voi käyttää keholle  sopimattomia  liian raffinoituja  ja yksipuolisia ravintoaineita, joista  aortan autoregeneraatio ei saa tarpeeksi raakamateriaalia ja toisaalta on  miljöötekijöitä, saastetta, raskasmetalleja,  tupakan vaikutusta  ym joka haittaa, toisaalta  ravintotottumukset ovat johtaneet esim   verisuonten rasvoittumiseen ja  aortan sisäpinta tukehtuu näihin rasvalevyihin eikä pääse uusiutumaan.  Ihminen voi paljossa  auttaa omaa elävää  suonistoaan selviytymään.  Verisuonisto on jossain suhteessa  kuin  suonsito kasveilla (  Kasvien suonisto kasvaa ja regeneroituu ja joka  kevät  uudestaan tuottaa uutta lehteä ja kasvua  kasvien kasvulain mukaan) . Ihmisellä  on tietysti kasvuaika ajallaan ja sitten  on ylläpitoaika, turn over  ja  autoregeneraatio, mutta  periaatteessa samaa   autoregeneroivaa voima on verisuonillakin, dynaamista, .kun ne saavat hyvät edellytykset. Useimmiten  tämä moni miljardinen ihmiskunta  omaa kyllä riittävät geeninsä  aortan autoregeneraatiolle. Aorttatuppi on niin  erikoistunut  elin, että   se ei kokonaisuudessaan pysty muödostumaan uudestaan, mutta se voi  tehdä turn over  tapahtumaa   vaihtaa paikallisia molekyyliä geeniohjelman mukaan - kuten aivokin, joka on  erittäin erikoistunut moduli. Aivon  lipidiaineilla  on tietty turn-over  aikansa  myös ja varsinkin aivot ovat riippuvaiset  suonipuun  tehokkaasta kunnossapitämisstä.   maailamssa toisinpaikon  saataa esiintyä Aneurysmataipumusta enemmän  hyvin yksipuolisesta valkuaisen saannista johtuen.  Rikin ja typen normaalisuhde proteiinisa lie myöskin tärkeä, vaikka siitä ei erityisesti ole tietoa.  kaikki endoteelifunktioon osallisituvat molekyylit , useimmat  niistä ovat hyvin rikkipitoisia.

Jos katsotaan  rheologiaan osoallistuvien molekyylein  S.N suhde se voi olla  suurempi kuin  kehon totaaliproteiinien S/N suhde.  Toisaalta  S/N suhteen kasvu  väärässä aitiossa on haitallinen. Siinäkin on jokin vaakansa ja tasapainonsa. . Rikkiaineenvaihdunta on myös vähän valkoinen kartta- ei muuten mutta käytännössä.