http://www.iltalehti.fi/terveys/201607180094923_tr.shtml?_ga=1.67765716.438323517.1469133725
Katson erään vanhan kirjoitukseni tähän esiin vuodelta 2006 ja päivitän linkkejä.
Ohjeita kyynpuremasta ruotsinkielellä. Suomalaisia kommentteja
ohessa.
HUGGORMSBETT
Myrkyllisistä eläimistä saadaan informaatiota myrkytyskeskuksesta:
https://www.giftinformation.se/djurregister/
"Vuosittain hoidetaan sairaalassa 250- 300 henkilöä kyynpureman takia ja heistä 20- 30% on kohtalaisesta tai vakava-asteisesti oireilevia Kyynpureman jälkeiset reaktiot vaihtelevat kuitenkin vahvasti riippuen kehoon joutuneen myrkyn määrästä. 25- 30 ¤:ssa tapauksista ei oireita tulekaan ja silloin ei mitään myrkkyä ole ruiskunut kehon sisään. On tavallista havaita kaksi opientä puremajälkeä 6-9 millimetrin päässä toisistaan".
Årligen vårdas cirka 250-300 personer på sjukhus till följd av
huggormsbett och av dem får 20-30% måttliga till allvarliga symtom.
Reaktionen efter huggormsbett varierar dock kraftigt beroende på mängd
injicerat gift. I 25-30% av fallen uteblir symtom, vilket beror på att
inget gift sprutats in. Vanligen ser man två små bettmärken med 6-9 mm
mellanrum.
Oireet, Symtom
"Jos kyy ruiskuttaa kehoon myrkkyään, aiheutuu useimmiten heti kipua ja myöhemmin sinivihervää turvotusta puremakohdan ympärille Jos kyse on vakavasta reaktiosta voi yleisoireita tulla jo varhain: huimausta, pahoinvointia ja oksentelua, ripulia, mahakipuja, hengitysvaikeuksia, verenpaineen putoamaa, sydänvaikutusta ja tajunnantason alenemaa. Turvotus ja ihon viherväksi värjäytyminen voi levitä ja käsittää koko purrun kehonosan ja myös osia vartalosta. Yleensä turvotukset hellittävät parissa viikossa, mutta pysyviä tai toistuvia vaivoja voi esiintyä".
- Om en huggorm injicerar gift medför det i de flesta fall smärta och
senare en blåaktig svullnad kring bettstället. I allvarliga fall kan man
redan tidigt bli allmänpåverkad med symtom som yrsel, illamående och
kräkningar, diarré, buksmärtor, andningssvårigheter, blodtrycksfall,
hjärtpåverkan och sänkt medvetandegrad. Svullnaden och missfärgningen
kan spridas och omfatta hela den bitna kroppsdelen och också delar av
bålen. I regel klingar svullnaden av inom ett par veckor men kvarstående
eller återkommande besvär kan förekomma.
"Pidä mielessäsi että sopivat kengät tai saappaat voivat suojata kyynpuremalta. Useimpia puree kyy jalkaantai nilkkaan
Älä koskaan lähde noukkimaan käärmeitä".
Tänk på
- att lämpliga skor eller stövlar kan skydda mot ormbett. De flesta blir bitna i foten eller ankeln.
- att aldrig plocka upp ormar.
Eräs uutinen kissoista ja koirista 7.6. 2005. Sitaatti.
Time for business lehteä jaettiin ohikulkijoille Göteborgin asemalla 7.6.2006. . Eräs artikkeli kiinosti. Se koski eläimia
ja käärmeenpistoja. Artikkeli ketoo lempieläintenm koirien ja kissojen, saamista kyynpuremista.
”1400 hundar och 4000 katter blir huggormsbitna i sommar. Även om mörkertalet är stort visar statistiken att minst 1400
hundar och 4000 katter blir huggomrsbitna i sommar. De flesta djur
blir återställda om de får vård inom rimlig tid. Det är i nosen och i tassarna som ormen oftast biter- en konsekvens
av djurens nyfikenhet och lek. Den bitna kroppsdelen svullnar upp.
Tittar du noga kan du se bitmärken med 6-9 mms mellanrum. Giftet kan
orsaka blodbrist och skada både levern och njurarna. Med
veterinärvård inom rimlig tid kan djuret bli återställt. Ett
tiotal hundar och katter dör däremot årligen.Men
mörkertalet är stort.
Våra uppgifter kommer från djur vars ägare köpt en försäkring
för att kunna kosta på sitt djur veterinärvård. Men i dag är
hälften av alla hundar och åtta av tio katter oförsäkrade. Dessa
djur får oftast klara sig bäst de vill, säger Lotta Gunnarsson,
veterinär på Agria Djurförsäkring.
Att vårda en hund som blivit ormbiten kostar snitt 2600 kronor. För
katterna är genomsnittspriset något lägre, runt 2000 kronor.Men för djur som måste ha intensivvårdsbehandling stannar
prislappen sällan under 10 000 kronor, fortsätter Lotta. Hon råder
djurägare i ormtäta områden, som till exempel skärgården och
skogslösa landskap, att be sin veterinär skriva ut kortison som de
kan använda om olyckan skulle vara framme.
Framför allt under semestertider när det kan vara långt till
veterinären, avslutar lotta Gunnarsson. Agrias veterinärs råd vid
huggormsbett: inspektera och leta efter bettet. Ge kortison enligt
veterinärens ordination. Om du kan få tag på is -lägg ett kylande
omslag. Håll hunden i stillhet, speciellt om bettet tagit i tassar eller
ben.Uppsök veterinär. Uppgifterna är beräknade med hjälp av Agrias
skadestatistik. Hänsyn har tagits till djur som saknar försäkring
eller som är försäkrade i annat bolag." www.timeforbusiness.nu
KOMMENTTI
Tästä erosta ihmisten ja eläinten välisiin purematiheyksiin
huomaa, että eläimet eivät osaa varoa käärmettä, kissalle se
on tietysti leikkiin houkutteleva mato kalan veroinen ravinteena ja
koiralle uteliaisuuden kohde ainakin, ellei lisäksi makupalalta
näyttävä.
Sietää ehkä tiedottaa koirien ulkoiluttajille moisestakin
vaarasta. Lapsille ja itselleen tietysti voi katsoa saappaat
jalkaan, jos on tuntematonta seutua tarvottavana. Moni pieni lapsikaan ei osaa pelätä tai välttää myrkyllisten ja vaarallisten eläinten vaaraa.
Tavallisimpia ohjeita kyyn pistettyä:
-
RAUHALLISENA PYSYTTELY on tärkeää, jotta verenkierto ei vilkastu
turhan nopeaksi ja samalla levitä myrkkyä.
LEPO paikallaan, jos mahdollista on myös hyvin tärkeä saman asian
takia. Jos kädessä tai jalassa on purema, raajaa voi pitää
koholle tuettuna
Ei kannata tehdä yhtään mitään juuri pistokohtaan. JÄTÄ
PISTOKOHTA RAUHAAN.
Soita LÄÄKÄRILLE tai MYRKYTYSKESKUKSEEN.
Kaikki kyynpuremat ihmiset tulee saattaa sairaalatarkkailuun tai
terveyskeskukseen.
Jos yleisoireet tulevat nopeasti on syytä kutsua AMBULANSSI.
Råd vid huggormsbett:
-
Lugna den bitne, som kan vara rädd och orolig.
-
Vila och håll den bitna kroppsdelen stilla, helst i högläge.
-
Lämna bettstället helt i fred.
-
Ring läkare eller Giftinformationscentralen för råd.
-
Alla som blivit huggormsbitna bör observeras på sjukhus eller
vårdcentral.
-
Vid snabbt insättande allmänpåverkan ring nödsamtal för ambulans.
KOMMENTTINI:
Älä ajattele, että " käärmekin
pitää ottaa talteen terveyskeskusta varten talteen"! Ainakin jos se
on tavallinen kyy,
ei ole mitään syytä ottaa sitä mukaan. Käärme on kiinnostunut lähinnä
vain omasta elämästään ja on vain puolustautunut, jos olet sitä
tallannut tai jos olet uhannut sen poikasia tai pesää
tietämättäsi. Jos näet käärmeen lähellä, voi lähinnä
odottaa sen lähtevän pakoon ensimmäisenä! Käärmeen
intresseistä Pohjoismaissa ihmisen suhteen tietysti on hyvä kerätä
tietoa.
Mutta on paljon myös vieraita käärmeitä, joita on
turistien mukana tullut ja maahan tuotettu ja sitten niitä on
ehkä päässyt karkaamaan vahingossa luontoon. Näillä on erilainen
käyttäytyminen kuin kotimaisella kyyllä, jota voi pitää - sen
kohtuullisissa mitoissa esiintyessä - hyötyeläimenä ja myyrien ym
hävittäjänä. Jos käärme on kyystä poikkeava, on hyvä tehdä
jokin havainto, sillä muitten myrkkykäärmeiden myrkyt ovat pahempia.. mutta havainnon
tekemiseksi ei kannata altistua pahemmalle. On tavallista, että käärme voi herättää sellaistakin kauhua, että henkilö ei pysty noudattamaan mitään yllä olevista ohjeista ja esim. keskittyy esim käärmeen tappamiseen ja perässä juoksemiseen, jolloin saattaa nopeastikin lyyhistyä- tai joutuu paniikkiin ja pakokauhuun.
Myrkyssä olevat neurotoksiinit voivat aiheuttaa
perifeerisiä halvauksia ja niillä on sydänvaikutusta.
Käärmeenpurema saattaa aina olla tällaista pahintakin laatua,
joten on syytä päästä ajoissa sairaalaan tai poliklinikalle;
hemolyysi voi alkaa vasta tuntien kuluttua, joten ensialun pienet
puremat voidaan arvioida väärin, kun ei tidetä miten paljon
myrkkyjä on pureman mukana tullut kehoon. Myrkkymäärät ovat
erilaisia eri tilanteissa ja käärmeen asennoimisesta riippuviakin.
Se voi säätää enemmän myrkkyä esiin. Myrkky säätyy
eritavalla esim jos se vain yllätettynä puolustautuu tai jos se
haluaa tappaa jonkin uhrin syödäkseen sen sitten. Myrkyn määrä
on erilainen, jos se on juuri syönyt tai ollut viikkoja syömättä.
Joten ihmisen osuus on vain päästä nopeasti hoitoon jäämättä
pohtimaan käärmeen myrkyn mahdollista kehitysfaasia.
Suomalaisilla on tavallisesti mukana kesällä KÄÄRMEPAKKAUS.
Niitä saa joka apteekista kautta koko maan ilman reseptiä.
KÄÄRMEPAKKAUS
-ORGANON-
Reseptivalmiste
Lääkemuoto:
Tabletti,
jossa on 1,5 milligrammaa vaikuttavaa
ainetta.
Vaikuttava-aine:
Deksametasoni,
joka kuuluu ns. kortisonivalmisteisiin.
Käyttötarkoitus:
Tabletteja
käytetään ensiapuna käärmeen pureman sekä mehiläisen ja
ampiaisen piston hoidossa.
Vaikutustapa:
Deksametasoni
lievittää erilaisia yliherkkyys - eli
allergiaoireita.
Annostus:
Käärmeen
puremaan tai hyönteisen pistoon käytettäessä lääkettä tulee
antaa mahdollisimman nopeasti tällaisen tapauksen jälkeen.
Annettavien tablettien määrä riippuu iästä seuraavasti: 0 - 4
-vuotiaat: 1 tabletti, 5 - 10 -vuotiaat: 2 tablettia, 11 - 15
-vuotiaat: 3 tablettia, yli 15 -vuotiaat: 4 tablettia.
Lääkkeen
ottaminen:
Käärmeenpureman
ja mehiläisen piston ensiavussa otetaan tablettien kanssa
mahdollisimman vähän nestettä. Pureman saanutta raajaa ei pitäisi
liikuttaa, koska myrkky leviää tällöin nopeammin. Kyyn purema
kuuluu lääkärin hoitoon.
Haittavaikutukset:
Tavanomaisessa
käytössä haittavaikutukset ovat yleensä vähäisiä tai niitä ei
tule lainkaan.
Raskaus
ja imetys:
Pureman
edellyttämän lääkeannoksen voi ottaa myös raskauden aikana ja
imetyksen yhteydessä.
Säilytys:
Tabletit
säilytetään kuivassa paikassa huoneenlämmössä, +15-+25
asteessa. Niitä ei pidä jättää talven ajaksi kylmilleen jäävälle
kesämökille, koska pakkanen vähentää lääkkeen tehoa.
Kelpoisuusaika pakkauksessa.
Pakkaukset:
Valmistetta
saa 4 tabletin pakkauksissa.
ATC-koodi:
H02AB02
Markkinoija:
Oy
Organon Ab
Tuotetiedot
päivitetty: Lähde:
Lääkeopas”
- SITAATTI Ruotsalaisista tänä kesänä päivitetyistä nettiohjeista: Hyvä muistaa kyitten mahdollisuus kun nyt on helleaalto!
"Huggormsbett
Huggormsbett gör oftast ont och visar sig för det mesta som
två små hål eller prickar bredvid varandra på huden, med 6-9 millimeters
mellanrum. Det är vanligt att det runt bettet uppstår en svullnad som
kan sprida sig längs den kroppsdel som har blivit biten.
Att bli biten av en huggorm kan leda till väldigt olika reaktioner.
Knappt hälften av de som har blivit huggormsbitna får inte några symtom,
vilket beror på att inget gift har sprutats in. En del får bara en
obetydlig svullnad, medan andra kan bli mycket sjuka. Hur starkt du
reagerar beror på mängden gift som har kommit in i kroppen och var du
har blivit biten. Barn, gamla och gravida är särskilt känsliga.
Ring Giftinformationscentralen
Eftersom det är svårt att veta hur du reagerar på huggormsbett ska du
alltid ringa Giftinformationscentralen via 112 eller på telefon 010-456
67 00 för att få råd när du har blivit huggormsbiten.
Åk till sjukhus
Alla som har blivit huggormsbitna ska till närmaste akutmottagning för observation.
Vid allmänpåverkan som illamående, kräkningar, magsmärtor, diarré,
yrsel, kallsvettning, hjärtklappning, svullna läppar eller
andningsbesvär ska du genast ringa 112 för hjälp med transport till
sjukhus.
Är du opåverkad ska du inte åka ensam utan be om hjälp med att ta dig dit.
Innan du kommer till sjukhus
- Var stilla och vila eftersom giftet sprids fortare vid ansträngning.
- Håll den bitna kroppsdelen i stillhet, och gärna högt.
- Ta av åtsittande saker som skor, ringar och klocka eftersom området runt bettstället ofta svullnar upp.
- Lämna bettstället helt ifred. Försök inte suga ut giftet, kyla,
värma eller dra åt ett skärp eller liknande runt den ormbitna
kroppsdelen. Det kan förvärra förloppet.
Behandling med huggormsserum
Det finns huggormsserum som effektivt kan hejda sjukdomsförloppet om du har reagerat starkt på bettet.
- Senast uppdaterad:
- 2016-02-23
- Redaktör:
Åsa Schelin, 1177 Vårdguiden"
HYVÄ myös tietää, että käärmeen myrkkyjä on paljon tutkittu ja niistä on tässäkin blogissa vähän tekstiä: Käärmeenmyrkyn metalloproteinaaseista (SVMPs)
Ottaen huomioon, että käärme syö harvoin ja kun se syö se nielee uhrin nahkoineen karvoineen- ja sen takia sen myrkky on yhdistelmä vahvoja uhrin sulattavia metalloproteinaaseja.
Ihmiskehossakin on oma säädelty metalloproteinaasien työkalujärjestelmä, että keho sorvautuu ajan myötä sopivasti ja suonet toisaalta pysyvät aukinaisina ja jätekudokset siivottuina pois.
Mutta jos MMP järjestelmä menee pois jenkoiltaan, ei ole vielä lääkkeellistä kykyä hallita tätä järjestelmää. Löytyy asia kerrallaan. Esim ebolaviruksen aiheuttama kehotuho onmyös MMP-järjestelmän rajua laavamaista toimintaa, mikä johtaa ihmisen nopeaan menehtymiseen. MMP-järjestelmän aktivoituminen vaatii tietyn asteittaisen kulun ja se on aikatekijä. Arvaamaton tekijä, koska MMP- järjestelmästä ei ole tarpeeksi tietoa.
Toistaiseksi ehkä vain suuri kortisonimäärä voisi stabilisoida solukalvoja ensiapuna.
