Seniora
Läkare lehdessä nr 2, 2018 on artikkeli Dödliga ombett.(Kuolettavat käärmeenpuremat)
Aihe on varsin
aktuelli siksikin, kun Pohjoismaihin, ainakin Ruotsiin näyttää
salakuljetetun paljon eteläisiä myrkkykäärmeitä ja liskoja, ja
ilmasto alkaa osoittaa lämpiämisen merkkejä vuodesta toiseen,
joten kaikenlaiset tuodut trooppiset ja subtrooppiset käärmeet,
liskot ja muut elukat ja niveljalkaiset voivat ainakin osan vuotta
pysyä elossa täkäläisessä miljöössä ihan luonnossa. Tosin
viranomaisyhteistyön avulla on paljon maahankuljettajien
myrkkykäärmetiloja löydettykin ja asianmukaisia sääntöjä
sillekin keräilyhobbylle on kyllä valmiina olemassa.
Kirjoitan muistiin
ruotsalaisen tekstin ja suomennan sitä.
Seniora Läkare,
sivu 7,2/2018.
”Robin Östberg
otti meidät Afrikan matkalle Saharan eteläpuoliseen monien
myrkkykäärmeiden maahan. Hän oli aiemmin zoologi ja on nykyään
lääkäri. Hän on sitä mieltä, että myrkkykäärmeiden purema
on trooppisessa lääketieteessä suurelta osalta unohdettu
ongelma.
-
”Robin Östberg tog oss med på en resa till Afrika söder om Sahara och de många giftormarnas land. Robin, tidigare zoolog, nu läkare menade att bett av giftiga ormar är ett i stort sett bortglömt tropikmedicinskt problem.
Länsimailla
käärmeenpuremia saa 1,8- 2,5 miljoonaa ihmistä vuosittain ja yli
90 000 kuolee käärmeenpuremaan. Altistuneinta on
maanviljelysseutujen varaton väestö, varsinkin heidän lapsensa.
-
1,8-2,5 miljoner människor i västvärlden blir ormbitna varje år, över 90 000 avlider av betten. De fattiga från jordbruksbygderna och deras barn är mest utsatta.
Myrkyt voivat olla
hermomyrkkyjä neurotoksiineja, joista aiheutuu halvauksia,
verimyrkkyjä hemotoksiineja, joista tulee verenhyytymishäitiöitä
ja verenvuotoja, solumyrkkyjä sytotoksiineja , jotka tuhoavat
pehmytosakudoksia, tai lihasmyrkkyjä myotoksiineja, jotka
aiheuttavat lihaksen särkymistä ja verisuonen pinnan vauriota.
-
Gifterna kan vara neurotoxiner (som orsakar paralyser), hemotoxiner( koagulopatier, blödningar), cytotoxiner (mjukdelsnekroser) eller myotoxiner (muskelsönderfall, endotelskador).
Afrikassa on kaupan
joukko valmisteita, jotka ovat lähinnä vaikutuksettomia.
Myrkkyä
puristetaan käsin ulos käärmeistä. Tarvitaan 700- 1400 tällaista
käärmelypsyä, jotta on koossa tarpeeksi myrkkyä yhdeksi
ampulliksi, joka sitten ruiskutetaan hevoseen, ja hevosessa alkaa
muodostua vasta-aineita, jotka otetaan talteen.
-
I Afrika saluförs en mängd preparat som är i stort sett verkningslösa. Giftet extraheras manuellt från ormar. Det krävs 700- 1400 ”mjölkningar” av ormar för att få ihop till en ampull gift som sedan injiceras i en häst som bildar antikropparna.
Vasta-aineista tehdään
immunoglobuliini IgG- kuivavalmiste, jota voidaan säilyttää ja
tarvittaessa liuottaa keittosuolalla (NaCl) injektioksi potilaalle,
jota käärme on purrut.
-
En torr beredning av immunoglobulin IgG framställs som kan förvaras och vid behov lösas med NaCl för injektion av den bitne.
Tämä on hyvin
kallista, sillä hevonen otetaan hengiltä sen jälkeen, kun
vasta-aineet on saatu. Sen takia Euroopassa on paljon enemmän
ampulleja kuin koko Afrikassa.
-
En oerhört dyr vara, hästen avlivas efter att man tagit hand om antikropparna. Därför finns det fler ampuller i europa än i hela Afrika.
Koetetaan pyrkiä
tekemään polyvalentteja vasta-ainevalmisteita, jotka voivat
vastavaikuttaa usean käärmelajin myrkkyyn.
Saharan eteläpuolella
tapahtuu 11 500 käärmeenpuremaa ja 7 500 puremasta johtuvaa
kuolemantapausta vuosittain.
Joka vuosi tehdään 6000 - 15 000
myrkyttyneen raajan amputaatiota.
Tällaista olisi voitu välttää,
jos olisi ollut seerumia. Monet ovat vastukset Afrikassa ennen
kuin asianmukainen hoito tavoittaa käärmeenpureman uhrin. On
ongelmia seerumin varastoimisessa ja paikalletoimituksessa; on
taloudellisia ongelmia; hevosten käyttö
vasta-aineenvalmistukseen on kallista; tieteellinen tutkimus on
riittämätöntä ja käytäntö puuteellista..
-
Man eftersträvar polyvalenta beredningar med antikroppar som kan motverka flera ormarters gift. Söder om Sahara sker 31 500 ormbett och 7 500 dödsfall efter bett per år.
-
Varje år görs 6000- 15 000 amputationer av den förgiftade lemmen. Dessa hade kunnat undvikas om serum funnits. Svårigheterna att nå den ormbitna med adekvat behandling i Afrika är många. Bl.a. lagrings- och distributionsproblem, svårigheter att ordna finansiering,dyrt med hästar för immunoglobulintillverkning, otillräcklig forskning och bristfällig praxis.
Miten toimitaan
täkäläisissä (Ruotsalaisissa) kyykäärmeenpuremissa kesällä?
Älä anna
kortisonia. Kortisonista ei ole dokumentoitua tehoa.
Äläkä annan
adrenaliinia, ellei ole selvää anafylaksiaa.
Kuljeta potilas
sairaalaan tarkkailuun. Siellä annetaan seerumia kun oireet ovat
selvät,
kuten
kylmänhikisyys ja shokki.
-
Hur gör vi då med våra giftiga huggormars bett i sommar? Ge inte kortison- kortison har ingen dokumenterad effekt. Ge inte heller adrenalin om det inte föreligger en klar anafylaxi. Transportera patienten till sjukhus för övervakning. Serum ges där endast vid klara symtom som kallsvett och chock.
(Kertomus Afrikan
matkasta jatkuu lehden seuraavassa numerossa. )
Fortsättning nästa
uppslag.
Musitiin 12.7. 2018
