Etiketter

torsdag 1 december 2016

Aivotutkimuksen edistyksistä , proteomitekniikka

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27790089

Front Mol Neurosci. 2016 Oct 13;9:96. eCollection 2016.

Proteomic Substrate Identification for Membrane Proteases in the Brain.

Suomennosta
 
Aivoissa solu-solu-kommunikaatiota kontrolloi  multippelit mekanismitja niihin kuuluu proteolyysi.
kalvoon sitoutuneet proteaasit kehkeyttävät signaalimolekyylejä kalvoon sitoutuneista edeltäjäproteiineista ja kontrolloivat kalvopintaproteiiniepituutta ja toimintaa.Nämä proteaasit kuuluvat eri perheisiinkuten ADAM, BACE, MT-MMP, ja rhomboidit. 
ADAM =  A Disintegrin And Metalloprotease
BACE =  Beta-site Amyloid recursor protein Cleaving Enzyme  
MT-MMP = Membrane Type- Matrix Metallo protein
  • Cell-cell communication in the brain is controlled by multiple mechanisms, including proteolysis. Membrane-bound proteases generate signaling molecules from membrane-bound precursor proteins and control the length and function of cell surface membrane proteins. These proteases belong to different families, including members of the "a disintegrin and metalloprotease" (ADAM), the beta-site amyloid precursor protein cleaving enzymes (BACE), membrane-type matrix metalloproteases (MT-MMP) and rhomboids.
 Jotkut näistä proteaaseista , erityisesti ADAM10 ja BACE1 ovat näyttäneet olevan välttämättömiä aivojen  virheettömälle kehittymiselle ja myös myelinisaatiolle ja aikuisen hermokudoksen  neuronaalisille yhteyksille.
Lisäksi näitä proteaaseja pohditaan  lääkekohteina aivotaudeille joihin kuuluvat AD , skitsofrenia ja syöpä.
  • Some of these proteases, in particular ADAM10 and BACE1 have been shown to be essential not only for the correct development of the mammalian brain, but also for myelination and maintaining neuronal connections in the adult nervous system. Additionally, these proteases are considered as drug targets for brain diseases, including Alzheimer's disease (AD), schizophrenia and cancer.
 Vaikka näillä on biomedisiinistä relevanssia niin niden proteaasien molekulaariseta toiminnasta aivoissa ei ole  paljokaan yksityiskohtaista tutkimustietoa, koska niiden substraateista tiedetään niin vähän. Kun uusia proteomimenetelmiä on kehitetty, on mahdollsita tunnisitaa  kalvoon sitoutuneiden proteaasien substraatteja viljellyistä soluista, primäärineuroneista tai primääriaivosoluista ja jopa in vivo hiiren likvorin pienistä määristä.
  •  Despite their biomedical relevance, the molecular functions of these proteases in the brain have not been explored in much detail, as little was known about their substrates. This has changed with the recent development of novel proteomic methods which allow to identify substrates of membrane-bound proteases from cultured cells, primary neurons and other primary brain cells and even in vivo from minute amounts of mouse cerebrospinal fluid (CSF). 
 Tässä katsauksessa tehdään yhteenvetoa viimeaiakisista edistyksistä ja  valaistaan yksilöllisen proteomin metodiikan vahvuutta. Lopuksi  käytetään AD-taudin yhteydestä tunnettuja   proteaaseja BACE1, ADAM10 ja gamma-sekretaasi sekä signaalipeptidipeptidaasin kaltainen proteaasi 3 (SPPL3)   ja selvitetään miten  uusilla metodeilla  tapahtuva substraattien tunnistaminen  on keino selvittää näiden proteaasien fysiologisia funktioita aivoissa ja muissa elimissä.

  • This review summarizes the recent advances and highlights the strengths of the individual
  •  proteomic methods. Finally, using the example of the Alzheimer-related proteases BACE1, ADAM10 and γ-secretase, as well as ADAM17 and signal peptide peptidase like 3 (SPPL3), we illustrate how substrate identification with novel methods is instrumental in elucidating broad physiological functions of these proteases in the brain and other organs.

KEYWORDS:

ADAM10; ADAM17; Alzheimer’s disease; BACE; degradomics; protease; proteomics

onsdag 23 november 2016

Kallikreiinigeenit ja Kallikreiinireseptorit .Termi kallikreiini

http://sites.utoronto.ca/acdclab/pubs/ISI/000085476800003.pdf
ensin termi KALLIKREIINI:
 kallikreiini


kininogeniini
kininogenaasi
 määritelmä: 
 alun perin nisäkkäiden haimasta eristettyjä entsyymejä, jotka pilkkomalla suuria esimolekyylejä vapauttavat niistä verisuonten toimintaa sääteleviä peptidejä [1]
(kreik. kallikreas = haima)


kallikreinenglanti

proteaasit (yläkäsite)
http://www.tieteentermipankki.fi/wiki/Eläintiede:kallikreiini.)

Bradykiniinireseptori B1, Geeni BDKRB1, Kr. 14q32.2.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/gene/623
 Geeni BDKRB1
Bradykiniinireseptori B1 
Muita nimiä  B1R; BKR1; B1BKR; BKB1R; BDKRB2; BRADYB1
Sijainti kromosomissa 14q32.2.

Bradykiniini on  yhdeksän aminohapon peptidi, jota kehittyy patofysiologisissa tiloissa, kuten tulehduksessa, traumoissa, palovammoissa, shokissa ja allergiassa.

Tälle peptidille on havaittu kahden tyyppisiä G-proteiiniin kytköksissä olevia reseptoreja, jotka sitä sitovat  ja välittävät  vasteita  mainittuihin patofysiologisiin tiloihin käyttämällä sekundääri -lähettijärjestelmää   PI/Ca(++) , fosfatidyyli-inositoli /jonisoitunut kalsium.

Tämän geenin BDKRB1 koodaama proteiini on toinen näistä reseptoreista ja  sitä syntetisoituu de novo seurauksena kudosvauriolle. Reseptoriin sitoutuminen johtaa sytosolisen kalsiumin  pitoisuuden nousuun , mikä johtaa lopulta kroonisiin  tai akuutteihin tulehdusvasteisiin. Tälle geenille on havaittu useita transkriptiovariantteja, jotka koodaavat erilaisia isoformeja.

(Suosittelen lukemaan yllä olevasta linkistä saatavat artikkelit. Siinäon paljon  pohdinnan  arvoista onkologian alalta).
 
  • Summary
Bradykinin, a 9 aa peptide, is generated in pathophysiologic conditions such as inflammation, trauma, burns, shock, and allergy. Two types of G-protein coupled receptors have been found which bind bradykinin and mediate responses to these pathophysiologic conditions. The protein encoded by this gene is one of these receptors and is synthesized de novo following tissue injury. Receptor binding leads to an increase in the cytosolic calcium ion concentration, ultimately resulting in chronic and acute inflammatory responses. Several transcript variants encoding different isoforms have been found for this gene. [provided by RefSeq, Sep 2011]

Bradykiniinireseptori B2. Geeni BDKRB2 Kr. 14q32.2

Bradykiniinireseptori B2 Kromosomi 14q32.2

Suomennosta:
Tämä geeni koodaa bradykiniini reseptoria.
Bradykiniini peptidi on 9-aminohappoinen ja saa aikaan monia vasteita kuten vasodilataatiota, turvotusta, sileänlihaksen supistusta, kiputuntohermon stimuloitumista.
Reseptori liittyy G-proteiiniin, joka signaloi fosfatidyyli-inositoli/ calsium- sekundäärivälittäjäjärjestelmän kautta. Alternatiivit start-kodonit tuottavat kaksi eri isoformia tätä proteiinia. Lähde antaa lisätietoa tietoa mielenkiintoisissa artikkeleissa.

  • BDKRB2 bradykinin receptor B2 [ Homo sapiens (human) ]
Gene ID: 624, updated on 5-Nov-2016
Official Symbol
BDKRB2provided by HGNC
Official Full Name
bradykinin receptor B2
Gene type
protein coding
Organism
Homo sapiens
Lineage
Eukaryota; Metazoa; Chordata; Craniata; Vertebrata; Euteleostomi; Mammalia; Eutheria; Euarchontoglires; Primates; Haplorrhini; Catarrhini; Hominidae; Homo
Also known as
B2R; BK2; BK-2; BKR2; BRB2
Summary
This gene encodes a receptor for bradykinin. The 9 aa bradykinin peptide elicits many responses including vasodilation, edema, smooth muscle spasm and pain fiber stimulation. This receptor associates with G proteins that stimulate a phosphatidylinositol-calcium second messenger system. Alternate start codons result in two isoforms of the protein. [provided by RefSeq, Jul 2008]


Kiniinireseptorit B1 ja B2 sekä ACEI

Kiniinireseptorilla B2 on  avainosaa B1-, ACEI- ja VGEF- stimuloidussa angiogeneesissa ( in vitro koe-eläimen sydänlihaskudoksen  hypoxiamallissa)


Kiniinireseptorit B1 ja B2

Cardiovasc Res. 2008 Oct 1;80(1):106-13. doi: 10.1093/cvr/cvn170. Epub 2008 Jun 19.
B2-kinin receptor plays a key role in B1-, angiotensin converting enzyme inhibitor-, and vascular endothelial growth factor-stimulated in vitro angiogenesis in the hypoxic mouse heart.

ACE inhibitio (ACEI) vähentää sydäntautia ja suoniston jäykkyyttä hypertensiossa ja johtaa kiniinin kertymään eli akkumulaatioon. Tässä tutkimuksessa analysoitiin in vitro kahden kiniinireseptorialatyypin merkitystä angiogeneesissä ACE-inhibition vallitessa hiiren sydämen angiogeneesin mallissa.

  • Angiotensin converting enzyme (ACE) inhibition reduces heart disease and vascular stiffness in hypertension and leads to kinin accumulation. In this study, we analysed the role and importance of two kinin receptor subtypes in angiogenesis during ACE inhibition in an in vitro model of angiogenesis of the mouse heart.
Ensiksi tutkijat analysoivat koeputkessa bradykiniinin ja enalapriilin angiogeenisiä ominaisuuksia wt C57B1/6- hiiren ja B2 -reseptoripuuteisen (-/-) hiiren sydämen normoxiassa ( happea 21%) ja hypoksiassa (happea 1%) ja reseptorien B1 ja B2 osuuksia tässä vaikutuksessa. Bradykiniini sai aikaan annoksesta riippuvaa verisuoniversoilua aikuisella hiirellä (in vitro) vain hypoksiassa.

  • First, we analysed the angiogenic properties of bradykinin and enalapril on wild-type C57Bl/6 and B2 receptor(-/-) mouse heart under normoxia (21% O(2)) and hypoxia (1% O(2)) in vitro and the contribution of B1 and B2 kinin receptors to this effect. Bradykinin induced dose-dependent endothelial sprout formation in vitro in adult mouse heart only under hypoxia (1.7 fold, n = 6, P < 0.05).
B2- kiniinireseptori välitti bradykiniinin ja VEGF- tekijän aiheuttamaa suoniversoilua, mutta ei sitä suonimuodostusta, jota aiheuttaa kasvutekijät FGF ja PDGF-BB. Enalapriili aiheutti verisuoniversoilua sekä B1- että B2-kiniinireseptorien kautta, mutta se vaati B2-reseptorin läsnäolon molemmissa skenaarioissa ja riippui bradykiniinin synteesistä. B1-reseptoriagonistit aijeuttivat verisuoniversoja B1-reseptorin kautta, mutta vaativat B2-reseptorin läsnäoloa tähän versoiluun. Sekä B1- että B2 kiniinireseptoriagonistien indusoima angiogeneesi vaati typpioksidin (NO) biosynteesia.

  • The B2 receptor mediated sprouting that was induced by bradykinin and vascular endothelial growth factor (VEGF(164); n = 6, P < 0.05), but did not mediate sprouting that was induced by growth factors bFGF or PDGF-BB. Enalapril induced sprouting through both the B1 and B2 kinin receptors, but it required the presence of the B2 receptor in both scenarios and was dependent on BK synthesis. B1-receptor agonists induced sprout formation via the B1 receptor (2.5 fold, n = 6, P < 0.05), but it required the presence of the B2 receptor for them to do so. Both B2-receptor and B1-receptor agonist-induced angiogenesis required nitric oxide biosynthesis.
Johtopäätös,CONCLUSION:

B2- kiniinireseptori omaa kriittistä osuutta angiogeneesissä, joka indusoituu erilaisista vasoaktiivisista molekyyleistä, nimittäin bradykiniinistä (BK), ACE-inhibiittoreista, B1-reseptoria stimuloivista kiniinimetaboliiteista ja VEGF164- tekijästä tässä in vitro -angiogeneesin mallissa- jossa oli tutkittuna soluna hiiren hypoksinen sydänkudos Hypertensiivisten potilaiden terapeuttinen hoito käyttämällä ACEI lääkkeitä - voi mahdollisesti hyödyttää iskemistä sydäntä indusoimalla B2-reseptorista riippuvasti sydämen neovaskularisaatiota (uudissuonitusta)

  • The kinin B2 receptor plays a crucial role in angiogenesis that is induced by different vasoactive molecules, namely bradykinin, ACE inhibitors, B1-stimulating kinin metabolites, and VEGF164 in an in vitro model of angiogenesis of mouse heart under hypoxia. Therapeutic treatment of hypertensive patients by using ACE inhibitors may potentially benefit the ischaemic heart through inducing B2-dependent heart neovascularization.
PMID: 18566101

Suom. 23.11. 2016

Kallikreiini-Kiniini systeemi sydämessä

 Kuvassa  1 näkyy bradykiniini sydänlihaksen  venytyksessä. Kuvassa on kiniinireseptori josta seuraavassa tekstissä enemmän.

https://www.researchgate.net/figure/228331828_fig7_The-pure-stretch-of-volume-overload-induces-cardiac-kallikrein-kinin-upregulation-from

Plasmassa ja kudoksessa on runsaasti kininogeenia.  Pelkkä sydämen volyymin laajeneminen, sydänlihaksen venytys, sinänsä  jo aktivoi  kallikreiinin  pilkkomaan bradykiniinin vapautumista. 

Kudoskallikreiinin ilmenemä ja saatavuus ovat  tahtia rajoittavia tekijöitä kiniinien tuotossa.  Mastsoluista  ( B2 kiniinireseptoriteitse , geeni BDKRB2) bradykiniinillä ja kallikreiinillä  vapautuva chymaasi  voi   pilkkoa angiotensiini I.stä angiotensiini II ja aktivoida pro-MMP .
 ACE1  pilkkoo Bradykiniiniä inaktiiveiksi tuotteiksi.
 ACE2  pilkkoo Angiotensiini II:sta ANG (1-7) kokoa  ja  inaktiiveja fragmentteja.

Jos Bradykiniinin tuotto kasvaa, voi trypsiini, stromelyysiini (MMP-3),   sytokiinit aktivoida  edelleen pro-MMP  molekyylejä ja  extrasellulaarisen matriksin  (ECM)  menetystä  tapahtuu ja  jopa sen synteesi estyy lisääntyvistä bradykiniinimääristä. Tämä johtaa vasemman kammion dysfunktioon.


Kuva 2  myös  endoteelivauriosta  ja bradykiniinin tehtävistä vahvistaa  plasminogeenin aktivoitumista plasmiiniksi.

http://www.eclinpath.com/fibrinolysis-6/
 Kuvassa näkyy bradykiniini endoteelivauriossa.  

Kallikreiinilla on omat reseptorinsa KLK.

Angiotensiinireseptori AT2, Geeni AGTR2. KrXq23.

 Geeni AGTR2
ATII reseptorigeeni tyyppi 2 
omaa muitakin nimiä AT2, ATGR2, MRX88.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/gene/186
Tätä angiotensiinireseptori tyyppi 2 proteiinia koodava geeni sijaitsee X-kromosomissa asemassa q23.
Kr.Xq23.
Reseptori toimii kytkeytyneenä  1-perheen G-proteiiniin ja   sijaitsee plasmakalvossa integraalisena.
Tätä reseptoria esiintyy sikiössä vahvasti, muta aikuiskudoksessa   vähäisesti paitsi aivoisssa, lisämunuaisissa ja  erään vaiheen ovariossa.
Reseptori näyttää välittävän ohjelmoitua solukuolemaa, apoptoosia ja apoptoottisella funktiolla voi olla tärkeä osuus kehitysbiologiassa ja patofysiologiassa.
Mutaatiot tässä geenissä ovat liittyneet X-linkkiytyneesen kehitysvammaisuuteen. 

(Erään artikkelin mukaan ATGR2-aktivaatio lisää ACE2 ilmenemää ja aktivaatiota ja estää TNFalfa-stimuloituvaa ICAM-1 expressiota).
(Angiotensiin(1-7) säätää alas AT1-reseptorin mRNA.ta ja säätää ylös AT2 reseptorin mRNA.ta ja MasR, p38, MAPK fosforylaatiota ja vähentää  erään solutyypin ja endoteelisolun kommunikatiota).

Oma kommentti. Nättää siltä että  näissä angiotensiini peptideissä, ja reseptoresissa sekä konvertaasientsymeiss on oma tasaapinonsa joka  voi järkkyä jo pelkästään geneetisistä psitemutaatioista, muta jonkin verran miljöö ja elintapavaikutuksistakin.
Suoralle tiellä on kehitelty kyllä lääkkeitä, muta  näkymättömämpi osa kartaa näyttää sekin olevan merkitsevä, muta  lääkitykset eivät kata sitä puolta nykyisellään. RAAS-systeemin tarkemmista kartoista on oikeastaan löydettävissä jo paljon netissäkin.  Se näyttää olevan kohta yhtä laajaa kuin itse hematologiset kaskadit, ei nyt sentään, mutta  kyllä se karttatilansa ottaa ja kylkii tunnettuihin kaskadeihin.

Angiotensiinireseptorit AT1 .Geeni AGTR1. Kr. 3q24.

Ensin ykkösreseptori. AGTR1
Sen geeni on kromosomi3q24.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/gene/185

Angiotensiini II  on vahva vasopressori (peptidikoko 1-8) . ja  erään  hormonin primääri säätelijä, nimittäin aldosteronin  ( lisämunuaisesta erittyvän mineralokortikoidin).
 Se on tärkeä vaikuttaja  verenpaineen ja kiertävän veritilavuuden  kontrolloijana sydänverisuonistojärjestelmässä.   Angiotensiini II (ATII)  vaikuttaa ainkin kahden tyypin reseptorin kautta. Tässä käsitellään sen  ensimmäistä reseptoria.

 Reseptori  AT1 

Geeni AGTR1 koodaa 1-tyypin reseptoria, joka on katsottu ATII:n vaiktusten pääasialliseksi välittäjäksi.
(Tällä geenillä näkyy olevan joukko merkintöjä kuten AT-1, AG2S, AT1B, AT1AR, AT2R1, HAT1R, AGTR1B)
Tällä geenillä voi olla osaa reperfuusioon liittyvän  arytmian generoimisessa - Kyse on sellaisesta rytmihäiriöstä, mitä  tapahtuu kun iskeminen  tai infarkin läpikäynyt sydänlihas palauttaa verenvirtausta ( reperfusion).
Aiemmin arveltiin, että jokin tämän sukuinenkin geeni "AGTR1B" olisi olemassa. Kuitenkin nykyään ollaan sitä mieltä, että on vain yhden tyyppistä ykkösreseptoria.
Tälle geenille on raportoitu multtippeleita vaihtoehtoisesti pleissautuneita  transkriptiovariantteja (2012).

Ylläolevasta lähteestä saa runsaasti lisätietoa tämän geenin merkityksestä.




ACE1 avainentsyymi RAAS-järjestelmässä ( Kr. 17q23.3)

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/gene/1636

ACE angiotensin I converting enzyme [ Homo sapiens (human) ]
Gene ID: 1636, updated on 13-Nov-2016
17q23.3.  
Official Full Name
angiotensin I converting enzymeprovided by HGNC
Gene type
protein coding
Organism
Homo sapiens
Also known as
DCP; ACE1; DCP1; CD143
Summary
This gene encodes an enzyme involved in catalyzing the conversion of angiotensin I into a physiologically active peptide angiotensin II. Angiotensin II is a potent vasopressor and aldosterone-stimulating peptide that controls blood pressure and fluid-electrolyte balance. This enzyme plays a key role in the renin-angiotensin system. Many studies have associated the presence or absence of a 287 bp Alu repeat element in this gene with the levels of circulating enzyme or cardiovascular pathophysiologies. Multiple alternatively spliced transcript variants encoding different isoforms have been identified, and two most abundant spliced variants encode the somatic form and the testicular form, respectively, that are equally active. [provided by RefSeq, May 2010]

PROTEIN_ Tämä teksti antaa  taustaa  seuraavien ACEI
lääkkeiden käytölle: captopril, enalapril, lisinopril.
 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/protein/P12821.1

Pre-angiotensinogen Geeni AGT, sijainti :kromosomi 1q42.2.

 Angiotensinogen AGT kromosomi 1q42.2.

Official Symbol
AGTprovided by HGNC
Official Full Name
angiotensinogenprovided by HGNC
Primary source
HGNC:HGNC:333
See related
Ensembl:ENSG00000135744 HPRD:00106; MIM:106150; Vega:OTTHUMG00000037757
Gene type
protein coding
RefSeq status
REVIEWED
Organism
Homo sapiens
Lineage
Eukaryota; Metazoa; Chordata; Craniata; Vertebrata; Euteleostomi; Mammalia; Eutheria; Euarchontoglires; Primates; Haplorrhini; Catarrhini; Hominidae; Homo
Also known as
ANHU; SERPINA8
Summary
The protein encoded by this gene, pre-angiotensinogen or angiotensinogen precursor, is expressed in the liver and is cleaved by the enzyme renin in response to lowered blood pressure. The resulting product, angiotensin I, is then cleaved by angiotensin converting enzyme (ACE) to generate the physiologically active enzyme angiotensin II. The protein is involved in maintaining blood pressure and in the pathogenesis of essential hypertension and preeclampsia. Mutations in this gene are associated with susceptibility to essential hypertension, and can cause renal tubular dysgenesis, a severe disorder of renal tubular development. Defects in this gene have also been associated with non-familial structural atrial fibrillation, and inflammatory bowel disease. [provided by RefSeq, Jul 2008]

Related articles in PubMed

GeneRIFs: Gene References Into FunctionsWhat's a GeneRIF?

Items 1 - 25 of 27
 

ACE2 on sama kuin ADAM17

LÄHDE
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27803674
Front Physiol. 2016 Oct 18;7:469. eCollection 2016.
ADAM17 
A Disintegrin and Metalloprotease 17 in the Cardiovascular and Central Nervous Systems.

Suomennosta: 

ADAM17 (eli "ACE2" RAAS kartalla)  on metalloproteaasi ja disintegriini, jota on plasmakalvolla useissa solutyypeissä ja se pilkkoo monenlaista pintaproteiinia. Eräänlainen  kadunlakaisija-ammattilainen. Sitä esiintyy imettäväiskehossa somaattisena ja sen proteolyyttinen aktiivisuus vaikuttaa moniin fysiologisiin ja patologisiin prosesseihin. Tässä artikkelissa kohdistutaan ADAM17-rakenteeseen, sen signalointiin kardiovaskulaarisessa systeemissä ja sen osallistumiseen eräisiin sydämen ja verisuonten häriöihin ja autonomisen ja kardiovaskulaarisen  neuronaalisen säätelyn moduloimiseen.
  • ADAM17 is a metalloprotease and disintegrin that lodges in the plasmatic membrane of several cell types and is able to cleave a wide variety of cell surface proteins. It is somatically expressed in mammalian organisms and its proteolytic action influences several physiological and pathological processes. This review focuses on the structure of ADAM17, its signaling in the cardiovascular system and its participation in certain disorders involving the heart, blood vessels, and neural regulation of autonomic and cardiovascular modulation.

KEYWORDS: ACE2; EGFR; TACE; TNFα; atherosclerosis; hypertension; shedding

  • PMID:27803674 PMCID: PMC5067531 DOI: 10.3389/fphys.2016.00469
  • [PubMed - in process]
  • Angiotensiinin pilkkoutumisen entsymaattiset tiet

    http://hyper.ahajournals.org/content/hypertensionaha/61/3/690/F7.large.jpg
     Proposed network model showing all angiotensin (Ang) peptides down
    to length 5 including bioactive peptides (red),
    undetected peptides (yellow),
     and all other peptides (blue).
     Edges in black were supported in the literature and summarized in Velez.2 Edges in red were predicted in the first phase of our effort and confirmed by experiments reported here. Edges in blue were predicted in the revised model and found to significantly improve model fit (based on deviance information criterion [DIC]) in the dynamic systems model.
    The histogram of the incoming peptide profile (left) is based on measured reported plasma values of Ang peptides.
     The response profile is included for illustration purposes only.
    ACEi indicates Ang-converting enzyme inhibitor;
    APA, aminopeptidase A;
    DP?, an unidentified dipeptidyl aminopeptidase;
     and NEPi, neprilysin inhibitor.
    http://hyper.ahajournals.org/content/hypertensionaha/61/3/690/F7.large.jpg

    Neprilysiini pilkkoo ( 2-10) angiotensiinin muotoon  (2-7) angiotensiini. Myös konversiota (5-10)-angiotensiini muotoon (2-10) angiotensiinistä  esiintyi neprilysiinillä, jos ei ollut inhibiittoria, mutta (5-10) angiotensiinin muodostuminen oli merkitsevästi vähempää. . Neprilysiini johtaa tuotteisiin, josta ei9 tule aktiiveja angiotensiinejä  I,II,III tai IV

    Confirmation of Ang(2–10) to Ang(2–7) Conversion by NEP

    To confirm the proposed conversion of Ang(2–10) to Ang(2–7), additional experiments were performed. Ang(2–10) was exposed to human recombinant NEP untreated or after pretreatment with 1 μmol/L SCH39370 (NEP inhibitor) or 70 nmol/L thiorphan (NEP inhibitor) for 15 minutes and subjected to MALDI MS (Figure 3). For the conditions where inhibitor was omitted, the Ang(2–7) peak was 2.9±0.16-fold that of the Ang(2–10) area, at 15 minutes. Under SCH39370 treatment, none of the spectra contained Ang(2–7) peaks with R2 above our quality threshold indicating nearly complete inhibition (0.009±0.002-fold, relative to Ang(2–10) peak area). Treatment with thiorphan yielded a similar result with a relative Ang(2–7) peak area of 0.037±0.007. Together, these findings support NEP as the enzyme responsible for Ang(2–10) conversion to Ang(2–7). Of note, the conversion of Ang(2–10) to Ang(5–10) via NEP was also evident when inhibitor was omitted, but the magnitude of the Ang(5–10) peak area was significantly smaller. These data support the possibility of a direct Ang(2–10) to Ang(5–10) conversion by NEP, in addition to the Ang(2–10) to Ang(2–7) conversion. 
    We performed additional experiments adding the substrate Ang(2–10) with or without amastatin (100 μmol/L) or SCH39370 (10 μmol/L) pretreatment. Samples were collected immediately after the addition of substrate and hours postaddition. The peptides Ang(2–10), Ang(2–7), and Ang(3–10) were quantified using AQUA peptides, and Ang(4–10) and Ang(5–10) were normalized to the sum of the included AQUA peptide signals (Figure 4). These experiments indicated a significant decrease in Ang(2–7) production after pretreatment with SCH39370, thus providing additional evidence of the NEP-catalyzed Ang(2–10) to Ang(2–7) conversion. We additionally note that a significant decrease in net Ang(3–10) conversion after treatment with amastatin is accompanied by a significant increase (at 4 hours) in Ang(2–7). Also, Ang(2–10) levels at 2 and 4 hours in the presence of amastatin were significantly higher than control. Because amastatin can inhibit both AP A and AP N,4850 this observation suggests that AP A/ AP N inhibition blocks the conversion of Ang(2–10) to Ang(3–10), providing additional substrate for conversion to Ang(2–7). Collectively, these data confirm NEP conversion of Ang(2–10) to Ang(2–7) in mouse podocytes.

    lördag 19 november 2016

    Metalloproteinaasit .Keuhkonsiirto ja bronchiolitis obliterans (Petrea Ericson:Väitöskirja)

    Löysin eilen kirjaston hyllyltä esitteen  seuraavasta väitöstyöstä, jonka väitöstilaisuus oli ollut juuri aamulla Sahlgrenskan puolella.  Näissä on myös  MMP-lajeja otettu merkitsijöitten joukkoon, joten  otan tässä blogissa asian esiin.

    Petrea  Ericson. Potential biomarkers for acute and chronic rejection after lung transplantation.
    http://hdl.handle.net/2077/44856
    Osatyöt väitöskirjasasa ovat seuraavat:

     I. Ericson P, Lindén A, Riise GC. BAL levels of interleukin-18 do not change before or during acute rejection in lung transplant recipients Respir Med 2004; 98 (2):159-63.
    VISA ARTIKEL


    II. Riise GC, Ericson P, Bozinovski S, Yoshihara S, Anderson GP, Lindén A Increased net gelatinase but not serine protease activity in bronchiolitis obliterans syndrome J Heart Lung Transplant 2010; 29 (7):800-7.
    VISA ARTIKEL


    III. Ericson P, Tengvall S, Stockfelt M, Levänen B, Lindén A, Riise GC. Involvement of IL-26 in bronchiolitis obliterans syndrome but not in acute rejection among lung transplant recipients Submitted

    IV. Ericson P, Mirgorodskaya E, Hammar O, Viklund E, Almstrand AC, Larsson P, Riise GC, Olin A-C. Low levels of exhaled surfactant protein A associated with BOS after lung transplantation Transplantation Direct 2016;2: e103.
    VISA ARTIKEL


    Näistä artikkeleista otan sitaatin osatyöstä II, joka käsittelee MMP- molekyylejä-metalloproteinaaseja (MMP) ja mainitaan myös seriiniproteaasi neutrofiilielastaasi (NE) ja neutrofiilin proteaasiinhibiittori  (SLPI) 

    Suomensosta

    TAUSTA . Bronchiolitis obliterans-oireyhtymä (BOS)  on pääasiallisin pitkäaikaiskomplikaatio keuhkon siirron jälkeen.  Aiemmista tutkimuksista näkee neutrofiilien mobilisaation  aiheuttamat korkeat proteaasien pitoisuudet  keuhkosiirteessä obliteroivan bronkiitin oireyhtymässä(BOS).  Tässä työssä  määritellään  proteaasien verkostollista vaikutusta ja niiden funktionaalisia näkökohtia siirretyn keuhkon  obliteroivan bronkiitin oireyhtymässä (BOS).
    • Background. Bronchiolitis obliterans syndrome (BOS) is the main long-term complication after lung transplantation. Previous studies indicate that neutrophil mobilization causes high protease concentrations in the lung allograft during BOS. This study assessed net protease activity and the functional aspect of proteases in BOS.
     Menetelmä.  Gelatinaasien ja  seriiniproteaasien  aktiviteettien  verkostolliset vaikutukset  mitattiin bronkoalveolaarisesta huuhtelunesteestä  (BAL) 24 keuhkosiirrännäisparista  valittiin 12 paria- sekä niistä joissa oli obliteroivan bronkioliitin oireyhtymää 8BOS)  ja niistä,  joissa sitä ei ollut.  Valittiin suuresta kliinisestä materiaalista  matchaavat parit . Tutkijat määrittivät gelatinaasien kokonaisaktiivisuuden ja MMP-2 ja MMP-9metalloporteaasipitoisuudet ja myös seriiniproteaasit kuten neutrofiilin elastaasin (NE)  ja erään   antiproteaasin, sekretorisen leukosyyttiproteaasi-estäjän (SLPI)
    • Methods   The net gelatinase and net serine protease activity was assessed in bronchoalveolar lavage (BAL) fluid from 12 pairs of 24 lung allograft recipients with and without BOS, carefully selected from a larger cohort that was otherwise clinically matched. We determined the identity and total activity of gelatinases and concentrations of matrix metalloproteinases (MMP) 2 and 9, as well as the concentration of serine protease, neutrophil elastase (NE), and one major antiprotease, secretory leukocyte protease inhibitor (SLPI).
    Gelatinaasiaktiivisuus (MMP) kaiken kaikkiaan oli lisääntynyt obliteroivan bronkiitin oireyhtymässä (BOS) ja kokonais- MMP-9-aktiivisuus ylitti kokonais MMP-2- aktiivisuuden. Keskimääräinen totaali MMP-9 -pitoisuus oli korkeampi obliteroivan bronkioliitin oireyhtymässä (BOS)  kuin  niissä keuhkonäytteissä, joissa ei ilmennyt BOS. .  Mutta  MMP-2ö- pitoisuudessa ei ollut  eroja.  On huomioitava, että  gelatinaasiaktiivisuus korreloi MMP-9 -proteinaasiin ja neutrofiilien prosentuaalisuuteen.  Huolimatta neutrofiilin elastaasin ( seriiniproteaasityypin)  lisääntymisestä ja muuttumattomasta  antiproteaasin  SLPI-pitoisuudesta  pysyttelivät seriiniproteaasipitoisuudet  muuttumattomina viitaten siihen, että  neutrofiilin elastaasin verkkovaikutus  ei osallistu obliteroivan bronkioliitin oireyhtymän patologiaan.
    • Results. Net gelatinase activity was substantially increased in BOS (n = 12), with total MMP-9 activity exceeding total MMP-2 activity (p < 0.01). Correspondingly, the total mean (interquartile range) concentration of MMP-9 was increased in BOS (62 [160] ng/ml) vs non-BOS (20 [24] ng/ml; p < 0.05), but not MMP-2 (BOS: 0.6 [0.7]; non-BOS: 0.6 [0.8] ng/ml, p = 0.23). Notably, net gelatinase activity correlated with MMP-9 (ρ = 0.9, p < 0.01) and percentage of neutrophils (ρ = 0.8, p < 0.01). Despite increased levels of NE and unaltered levels of SLPI, net serine protease levels remained unaltered, suggesting that NE does not contribute to BOS pathology.
     Yhteenveto. Tässä tutkimuksessa  on viitettä siitä, että tapahtuu  vastavaikuttamaton nousu gelatinaasiaktiivisuudessa, kun siirteessä oli  obliteroivaa bronkioliittioireyhtymää  ja osaksi  sen voi laskea paikallisista  neutrofiileistä tulevan  MMP-9:n metalloproteinaasin  tiliin. Vastaavaa näyttöä ei havaittu seriiniproteaasiaktiivisuudesta (kuten neutrofiilielastaasista)
    • Conclusions. Our study supports that there is an unopposed increase in gelatinase activity in BOS, which in part is likely to be accounted for by MMP-9 from local neutrophils. No corresponding evidence was found for serine protease activity.
    Muistiin 19.11. 2016



    Metalloproteinaasit ja keuhkon siirto. Keuhkon siirto ja brlonchilitis obliterans

    Ensinnäkin katson 20 ensimmäistä artikkelia Pubmed hakulaitteella aiheesta Lung transplantation, Bronchiolitis obliterans.
    Search results
    Items: 1 to 20 of 1155
    • 1.
    Kuehnel M, Maegel L, Vogel-Claussen J, Robertus JL, Jonigk D.
    Cell Tissue Res. 2016 Nov 12. [Epub ahead of print] Review.
    • 2.
    • 3.
    Ericson PA, Mirgorodskaya E, Hammar OS, Viklund EA, Almstrand AR, Larsson PJ, Riise GC, Olin AC.
    Transplant Direct. 2016 Aug 26;2(9):e103.
    • 4.
    Suhling H, Dettmer S, Greer M, Fuehner T, Avsar M, Haverich A, Welte T, Gottlieb J.
    Am J Transplant. 2016 Nov;16(11):3163-3170. doi: 10.1111/ajt.13876.
    • 5.
    Strueber M, Warnecke G, Fuge J, Simon AR, Zhang R, Welte T, Haverich A, Gottlieb J.
    Am J Transplant. 2016 Nov;16(11):3171-3180. doi: 10.1111/ajt.13835.
    • 6.
    Yamada Y, Vandermeulen E, Heigl T, Somers J, Vaneylen A, Verleden SE, Bellon H, De Vleeschauwer S, Verbeken EK, Van Raemdonck DE, Vos R, Verleden GM, Jungraithmayr W, Vanaudenaerde BM.
    Transpl Immunol. 2016 Nov;39:10-17. doi: 10.1016/j.trim.2016.10.001.
    • 7.
    Guihaire J, Itagaki R, Stubbendorff M, Hua X, Deuse T, Ullrich S, Fadel E, Dorfmüller P, Robbins RC, Reichenspurner H, Schumacher U, Schrepfer S.
    Transpl Int. 2016 Sep 10. doi: 10.1111/tri.12854. [Epub ahead of print]
    • 8.
    Vandermeulen E, Verleden SE, Bellon H, Ruttens D, Lammertyn E, Claes S, Vandooren J, Ugarte-Berzal E, Schols D, Emonds MP, Van Raemdonck DE, Opdenakker G, Verleden GM, Vos R, Vanaudenaerde BM.
    Transpl Immunol. 2016 Sep;38:27-32. doi: 10.1016/j.trim.2016.08.004.
    • 9.
    Jung HS, Lee JG, Yu WS, Lee CY, Haam SJ, Paik HC.
    Interact Cardiovasc Thorac Surg. 2016 Aug 1. pii: ivw231. [Epub ahead of print]
    • 10.
    Doellinger F, Weinheimer O, Zwiener I, Mayer E, Buhl R, Fahlenkamp UL, Dueber C, Achenbach T.
    Eur J Radiol. 2016 Aug;85(8):1414-20. doi: 10.1016/j.ejrad.2016.05.018.
    • 11.
    Borro JM, Delgado M, Coll E, Pita S.
    World J Transplant. 2016 Jun 24;6(2):347-55. doi: 10.5500/wjt.v6.i2.347.
    • 12.
    Gracon AS, Liang TW, Rothhaar K, Wu J, Wilkes DS.
    J Surg Res. 2016 Jun 1;203(1):82-90. doi: 10.1016/j.jss.2016.03.041.
    • 13.
    Gunasekaran M, Xu Z, Nayak DK, Sharma M, Hachem R, Walia R, Bremner RM, Smith MA, Mohanakumar T.
    Am J Transplant. 2016 Jun 9. doi: 10.1111/ajt.13915. [Epub ahead of print]
    • 14.
    Verleden SE, Sacreas A, Vos R, Vanaudenaerde BM, Verleden GM.
    Chest. 2016 Jul;150(1):219-25. doi: 10.1016/j.chest.2016.04.014.
    • 15.
    Ladak SS, Ward C, Ali S.
    J Heart Lung Transplant. 2016 May;35(5):550-9. doi: 10.1016/j.healun.2016.03.018.
    • 16.
    Traxler D, Schweiger T, Schwarz S, Schuster MM, Jaksch P, Lang G, Birner P, Klepetko W, Ankersmit HJ, Hoetzenecker K.
    Transplantation. 2016 May 10. [Epub ahead of print]
    • 17.
    DerHovanessian A, Todd JL, Zhang A, Li N, Mayalall A, Finlen Copeland CA, Shino M, Pavlisko EN, Wallace WD, Gregson A, Ross DJ, Saggar R, Lynch JP 3rd, Belperio J, Snyder LD, Palmer SM, Weigt SS.
    Ann Am Thorac Soc. 2016 May;13(5):627-35. doi: 10.1513/AnnalsATS.201510-719OC.
    • 18.
    Miele CH, Schwab K, Saggar R, Duffy E, Elashoff D, Tseng CH, Weigt S, Charan D, Abtin F, Johannes J, Derhovanessian A, Conklin J, Ghassemi K, Khanna D, Siddiqui O, Ardehali A, Hunter C, Kwon M, Biniwale R, Lo M, Volkmann E, Torres Barba D, Belperio JA, Sayah D, Mahrer T, Furst DE, Kafaja S, Clements P, Shino M, Gregson A, Kubak B, Lynch JP 3rd, Ross D, Saggar R.
    Ann Am Thorac Soc. 2016 Jun;13(6):793-802. doi: 10.1513/AnnalsATS.201512-806OC.
    • 19.
    Nayak DK, Zhou F, Xu M, Huang J, Tsuji M, Hachem R, Mohanakumar T.
    Am J Transplant. 2016 Aug;16(8):2300-11. doi: 10.1111/ajt.13819.
    • 20.
    Ceulemans LJ, Strypstein S, Neyrinck A, Verleden S, Ruttens D, Monbaliu D, De Leyn P, Vanhaecke J, Meyns B, Nevens F, Verleden G, Van Raemdonck D, Pirenne J.
    Transpl Int. 2016 Jun;29(6):715-26. doi: 10.1111/tri.12781.

    fredag 18 november 2016

    fredag 22 juli 2016

    Kyynpuremista jälleen uutisia Suomen lehdissä . Ruotsalaisohjeita

     http://www.iltalehti.fi/terveys/201607180094923_tr.shtml?_ga=1.67765716.438323517.1469133725

    Katson erään vanhan kirjoitukseni tähän esiin vuodelta 2006 ja päivitän linkkejä.

    Ohjeita kyynpuremasta  ruotsinkielellä. Suomalaisia kommentteja ohessa.
    HUGGORMSBETT

    Myrkyllisistä eläimistä saadaan informaatiota myrkytyskeskuksesta: 
    https://www.giftinformation.se/djurregister/


    "Vuosittain hoidetaan sairaalassa  250- 300 henkilöä kyynpureman takia ja heistä 20- 30%  on kohtalaisesta tai vakava-asteisesti oireilevia Kyynpureman jälkeiset reaktiot vaihtelevat kuitenkin vahvasti riippuen  kehoon joutuneen myrkyn määrästä.  25- 30 ¤:ssa  tapauksista  ei oireita tulekaan ja silloin ei mitään myrkkyä ole ruiskunut kehon sisään. On tavallista  havaita kaksi opientä puremajälkeä 6-9 millimetrin  päässä toisistaan".

    Årligen vårdas cirka 250-300 personer på sjukhus till följd av huggormsbett och av dem får 20-30% måttliga till allvarliga symtom. Reaktionen efter huggormsbett varierar dock kraftigt beroende på mängd injicerat gift. I 25-30% av fallen uteblir symtom, vilket beror på att inget gift sprutats in. Vanligen ser man två små bettmärken med 6-9 mm mellanrum.

    Oireet,  Symtom


    "Jos kyy ruiskuttaa kehoon myrkkyään, aiheutuu  useimmiten heti  kipua ja myöhemmin  sinivihervää   turvotusta puremakohdan ympärille Jos kyse on vakavasta reaktiosta voi yleisoireita tulla jo varhain: huimausta, pahoinvointia ja oksentelua, ripulia, mahakipuja, hengitysvaikeuksia, verenpaineen putoamaa, sydänvaikutusta ja tajunnantason alenemaa. Turvotus ja ihon viherväksi värjäytyminen voi levitä ja käsittää koko purrun kehonosan ja myös osia vartalosta. Yleensä  turvotukset hellittävät parissa viikossa, mutta  pysyviä tai toistuvia vaivoja voi esiintyä".
    • Om en huggorm injicerar gift medför det i de flesta fall smärta och senare en blåaktig svullnad kring bettstället. I allvarliga fall kan man redan tidigt bli allmänpåverkad med symtom som yrsel, illamående och kräkningar, diarré, buksmärtor, andningssvårigheter, blodtrycksfall, hjärtpåverkan och sänkt medvetandegrad. Svullnaden och missfärgningen kan spridas och omfatta hela den bitna kroppsdelen och också delar av bålen. I regel klingar svullnaden av inom ett par veckor men kvarstående eller återkommande besvär kan förekomma.

    "Pidä mielessäsi  että sopivat kengät tai saappaat voivat suojata kyynpuremalta. Useimpia puree kyy jalkaantai nilkkaan   

     Älä    koskaan lähde  noukkimaan käärmeitä". 

     Tänk på

    • att lämpliga skor eller stövlar kan skydda mot ormbett. De flesta blir bitna i foten eller ankeln.
    • att aldrig plocka upp ormar.
     Eräs  uutinen kissoista ja koirista  7.6. 2005.   Sitaatti.
    Time for business lehteä  jaettiin ohikulkijoille Göteborgin asemalla 7.6.2006. . Eräs artikkeli kiinosti. Se koski eläimia ja käärmeenpistoja. Artikkeli ketoo  lempieläintenm koirien ja kissojen, saamista kyynpuremista.

    ”1400 hundar och 4000 katter blir huggormsbitna i sommar. Även om mörkertalet är stort visar statistiken att minst 1400 hundar och 4000 katter blir huggomrsbitna i sommar. De flesta djur blir återställda om de får vård inom rimlig tid. Det är i nosen och i tassarna som ormen oftast biter- en konsekvens av djurens nyfikenhet och lek. Den bitna kroppsdelen svullnar upp. Tittar du noga kan du se bitmärken med 6-9 mms mellanrum. Giftet kan orsaka blodbrist och skada både levern och njurarna. Med veterinärvård inom rimlig tid kan djuret bli återställt. Ett tiotal hundar och katter dör däremot årligen.Men mörkertalet är stort. Våra uppgifter kommer från djur vars ägare köpt en försäkring för att kunna kosta på sitt djur veterinärvård. Men i dag är hälften av alla hundar och åtta av tio katter oförsäkrade. Dessa djur får oftast klara sig bäst de vill, säger Lotta Gunnarsson, veterinär på Agria Djurförsäkring.
    Att vårda en hund som blivit ormbiten kostar snitt 2600 kronor. För katterna är genomsnittspriset något lägre, runt 2000 kronor.Men för djur som måste ha intensivvårdsbehandling stannar prislappen sällan under 10 000 kronor, fortsätter Lotta. Hon råder djurägare i ormtäta områden, som till exempel skärgården och skogslösa landskap, att be sin veterinär skriva ut kortison som de kan använda om olyckan skulle vara framme.
    Framför allt under semestertider när det kan vara långt till veterinären, avslutar lotta Gunnarsson. Agrias veterinärs råd vid huggormsbett: inspektera och leta efter bettet. Ge kortison enligt veterinärens ordination. Om du kan få tag på is -lägg ett kylande omslag. Håll hunden i stillhet, speciellt om bettet tagit i tassar eller ben.Uppsök veterinär. Uppgifterna är beräknade med hjälp av Agrias skadestatistik. Hänsyn har tagits till djur som saknar försäkring eller som är försäkrade i annat  bolag." www.timeforbusiness.nu

    KOMMENTTI
    Tästä erosta ihmisten ja eläinten välisiin purematiheyksiin huomaa, että eläimet eivät osaa varoa käärmettä, kissalle se on tietysti leikkiin houkutteleva mato kalan veroinen ravinteena ja koiralle uteliaisuuden kohde ainakin, ellei lisäksi makupalalta näyttävä.
    Sietää ehkä tiedottaa koirien ulkoiluttajille moisestakin vaarasta. Lapsille ja itselleen tietysti voi katsoa saappaat jalkaan, jos on tuntematonta seutua tarvottavana. Moni pieni lapsikaan ei osaa pelätä tai   välttää myrkyllisten ja vaarallisten eläinten vaaraa. 

    Tavallisimpia ohjeita kyyn pistettyä:

    • RAUHALLISENA PYSYTTELY on tärkeää, jotta verenkierto ei vilkastu turhan nopeaksi ja samalla levitä myrkkyä.
      LEPO paikallaan, jos mahdollista on myös hyvin tärkeä saman asian takia. Jos kädessä tai jalassa on purema, raajaa voi pitää koholle tuettuna
      Ei kannata tehdä yhtään mitään juuri pistokohtaan. JÄTÄ PISTOKOHTA RAUHAAN.
      Soita LÄÄKÄRILLE tai MYRKYTYSKESKUKSEEN.
      Kaikki kyynpuremat ihmiset tulee saattaa sairaalatarkkailuun tai terveyskeskukseen.
      Jos yleisoireet tulevat nopeasti on syytä kutsua AMBULANSSI.
    Råd vid huggormsbett:
    • Lugna den bitne, som kan vara rädd och orolig.
    • Vila och håll den bitna kroppsdelen stilla, helst i högläge.
    • Lämna bettstället helt i fred.
    • Ring läkare eller Giftinformationscentralen för råd.
    • Alla som blivit huggormsbitna bör observeras på sjukhus eller vårdcentral.
    • Vid snabbt insättande allmänpåverkan ring nödsamtal  för ambulans.

    KOMMENTTINI:
    Älä ajattele, että " käärmekin pitää ottaa talteen terveyskeskusta varten talteen"! Ainakin jos se on tavallinen kyy, ei ole mitään  syytä ottaa sitä mukaan. Käärme on kiinnostunut lähinnä vain omasta elämästään ja on vain puolustautunut, jos olet sitä tallannut tai jos olet uhannut sen poikasia tai pesää tietämättäsi. Jos näet käärmeen lähellä, voi lähinnä odottaa sen lähtevän pakoon ensimmäisenä! Käärmeen intresseistä Pohjoismaissa ihmisen suhteen tietysti on hyvä kerätä tietoa.
     Mutta on paljon myös vieraita käärmeitä, joita on turistien mukana tullut ja maahan tuotettu ja sitten niitä on  ehkä päässyt karkaamaan vahingossa luontoon. Näillä on erilainen käyttäytyminen kuin kotimaisella kyyllä, jota voi pitää - sen kohtuullisissa mitoissa esiintyessä - hyötyeläimenä ja myyrien ym hävittäjänä. Jos käärme on kyystä poikkeava, on hyvä tehdä jokin havainto, sillä muitten myrkkykäärmeiden myrkyt ovat pahempia.. mutta havainnon tekemiseksi ei kannata altistua pahemmalle. On tavallista, että käärme voi herättää sellaistakin kauhua, että henkilö ei pysty noudattamaan mitään  yllä olevista ohjeista ja esim. keskittyy esim  käärmeen tappamiseen ja  perässä juoksemiseen, jolloin  saattaa  nopeastikin  lyyhistyä- tai joutuu paniikkiin ja pakokauhuun.

    Myrkyssä olevat neurotoksiinit voivat aiheuttaa perifeerisiä halvauksia ja niillä on sydänvaikutusta. Käärmeenpurema saattaa aina olla tällaista pahintakin laatua, joten on syytä päästä ajoissa sairaalaan tai poliklinikalle;  hemolyysi voi alkaa vasta tuntien kuluttua, joten ensialun pienet puremat voidaan arvioida väärin, kun ei tiedetä miten paljon myrkkyjä on pureman mukana tullut kehoon. Myrkkymäärät ovat erilaisia eri tilanteissa ja käärmeen asennoitumisesta riippuviakin. Se voi säätää enemmän myrkkyä esiin. Myrkky säätyy eri tavalla esim jos se vain yllätettynä puolustautuu tai jos se haluaa tappaa jonkin uhrin syödäkseen sen sitten. Myrkyn määrä on erilainen, jos se on juuri syönyt tai ollut viikkoja syömättä. Joten ihmisen osuus on vain päästä nopeasti hoitoon jäämättä pohtimaan käärmeen myrkyn mahdollista  kehitysfaasia.


     Suomalaisilla on tavallisesti mukana kesällä KÄÄRMEPAKKAUS. Niitä saa joka apteekista kautta koko maan ilman reseptiä.
    ”Lääkeopas
    KÄÄRMEPAKKAUS    -ORGANON-
    Reseptivalmiste
    Lääkemuoto:
    Tabletti, jossa on 1,5 milligrammaa vaikuttavaa ainetta.
    Vaikuttava-aine:
    Deksametasoni, joka kuuluu ns. kortisonivalmisteisiin.
    Käyttötarkoitus:
    Tabletteja käytetään ensiapuna käärmeen pureman sekä mehiläisen ja ampiaisen piston hoidossa.
    Vaikutustapa:
    Deksametasoni lievittää erilaisia yliherkkyys - eli allergiaoireita.
    Annostus:
    Käärmeen puremaan tai hyönteisen pistoon käytettäessä lääkettä tulee antaa mahdollisimman nopeasti tällaisen tapauksen jälkeen. Annettavien tablettien määrä riippuu iästä seuraavasti: 0 - 4 -vuotiaat: 1 tabletti, 5 - 10 -vuotiaat: 2 tablettia, 11 - 15 -vuotiaat: 3 tablettia, yli 15 -vuotiaat: 4 tablettia.

    Lääkkeen ottaminen:
    Käärmeenpureman ja mehiläisen piston ensiavussa otetaan tablettien kanssa mahdollisimman vähän nestettä. Pureman saanutta raajaa ei pitäisi liikuttaa, koska myrkky leviää tällöin nopeammin. Kyyn purema kuuluu lääkärin hoitoon.
    Haittavaikutukset:
    Tavanomaisessa käytössä haittavaikutukset ovat yleensä vähäisiä tai niitä ei tule lainkaan.
    Raskaus ja imetys:
    Pureman edellyttämän lääkeannoksen voi ottaa myös raskauden aikana ja imetyksen yhteydessä.
    Säilytys:
    Tabletit säilytetään kuivassa paikassa huoneenlämmössä, +15-+25 asteessa. Niitä ei pidä jättää talven ajaksi kylmilleen jäävälle kesämökille, koska pakkanen vähentää lääkkeen tehoa. Kelpoisuusaika pakkauksessa.
    Pakkaukset:
    Valmistetta saa 4 tabletin pakkauksissa.
    ATC-koodi:
    H02AB02
    Markkinoija:
    Oy Organon Ab
    Tuotetiedot päivitetty: Lähde: Lääkeopas”
    • SITAATTI  Ruotsalaisista  tänä kesänä päivitetyistä nettiohjeista: Hyvä muistaa kyitten mahdollisuus kun nyt on helleaalto!

    "Huggormsbett

    Huggormsbett gör oftast ont och visar sig för det mesta som två små hål eller prickar bredvid varandra på huden, med 6-9 millimeters mellanrum. Det är vanligt att det runt bettet uppstår en svullnad som kan sprida sig längs den kroppsdel som har blivit biten.





    Att bli biten av en huggorm kan leda till väldigt olika reaktioner. Knappt hälften av de som har blivit huggormsbitna får inte några symtom, vilket beror på att inget gift har sprutats in. En del får bara en obetydlig svullnad, medan andra kan bli mycket sjuka. Hur starkt du reagerar beror på mängden gift som har kommit in i kroppen och var du har blivit biten. Barn, gamla och gravida är särskilt känsliga.

    Ring Giftinformationscentralen

    Eftersom det är svårt att veta hur du reagerar på huggormsbett ska du alltid ringa Giftinformationscentralen via 112 eller på telefon 010-456 67 00 för att få råd när du har blivit huggormsbiten.

    Åk till sjukhus

    Alla som har blivit huggormsbitna ska till närmaste akutmottagning för observation.
    Vid allmänpåverkan som illamående, kräkningar, magsmärtor, diarré, yrsel, kallsvettning, hjärtklappning, svullna läppar eller andningsbesvär ska du genast ringa 112 för hjälp med transport till sjukhus.
    Är du opåverkad ska du inte åka ensam utan be om hjälp med att ta dig dit.

    Innan du kommer till sjukhus

    • Var stilla och vila eftersom giftet sprids fortare vid ansträngning.
    • Håll den bitna kroppsdelen i stillhet, och gärna högt.
    • Ta av åtsittande saker som skor, ringar och klocka eftersom området runt bettstället ofta svullnar upp.
    • Lämna bettstället helt ifred. Försök inte suga ut giftet, kyla, värma eller dra åt ett skärp eller liknande runt den ormbitna kroppsdelen. Det kan förvärra förloppet.

    Behandling med huggormsserum

    Det finns huggormsserum som effektivt kan hejda sjukdomsförloppet om du har reagerat starkt på bettet.

    Senast uppdaterad:
    2016-02-23
    Redaktör:
    Åsa Schelin, 1177 Vårdguiden"

    HYVÄ myös tietää, että käärmeen myrkkyjä on paljon tutkittu ja niistä on tässäkin blogissa vähän tekstiä: Ottaen huomioon, että käärme syö harvoin ja kun se syö se nielee uhrin  nahkoineen karvoineen- ja sen takia sen myrkky on   yhdistelmä  vahvoja uhrin sulattavia metalloproteinaaseja.

     Käärmeenmyrkyn metalloproteinaaseista   (SVMPs) 
    Ihmiskehosakin on oma  säädelty metalloproteinaasien  työkalujärjestelmä, että keho sorvautuu  ajanmyötä sopivasti   ja suonet toisaalta pysyvät aukinaisina ja  jätekudokset  siivottuina pois.
    Mutta jos MMP järjestelmä menee pois jenkoiltaan, ei ole vielä  lääkkeellistä kykyä hallita tätä järjestelmää. Löytyy asia kerrallaan. Esim ebolaviruksen aiheuttama kehotuho on MMP-järjestelmän rajua  laavamaista  toimintaa , mikä johtaa ihmisen nopeaan menehtymiseen. MMP-järjestelmän aktivoituminen vaatii tietyn  asteittaisen kulun ja se on aikatekijä. Arvaamaton tekijä, koska MMP- järjestelmästä ei ole tarpeeksi tietoa. Toistaiseksi  ehkä vain suuri kortisonimäärä voisi  stabilisoida solukalvoja ensiapuna.